Maanantaina 27.10. karjalaisaktivisti Tuomo Kondie ja Saamelaiskäräjien edustaja Janne Hirvasvuopio vierailivat koulussamme ja kertoivat kielivähemmistöjen historiasta ja nykytilanteesta. Heitä haastattelivat opiskelijat Jemina Fodil, Nate Kangas ja Solin Ali Shafik, jotka hoitivat työnsä hienosti. Vierailu oli osa äidinkielen ja kirjallisuuden kurssia, jolla käsitellään kieli-ideologiaa ja -identiteettejä.
Kondie ja Hirvasvuopio kertoivat mielenkiintoisia tarinoita omasta historiastaan ja siitä, kuinka he teini-ikäisinä heräsivät tietoisuuteen omasta taustastaan ja kieli-identiteetistään. He muistuttivat vanhempien sukupolvien traumoista, mutta näkevät kuitenkin vähemmistökielten elvytystyön kantavan hedelmää. Nuoret karjalaiset ja saamelaiset pitävät tietoisemmin yllä kielellistä ja kulttuurista identiteettiään, kun suhtautuminen vähemmistöihin on yleisesti muuttunut positiivisemmaksi viimeisten vuosikymmenten aikana. Paljon työtä pitäisi vielä tehdä, jotta vähemmistökielten oikeudet voisivat toteutua. Suurin este tälle heidän mielestään on poliittisen tahdon puute.
Yleisö osallistui myös keskusteluun. Eräs opiskelija ihmetteli, kuinka vähän vähemmistökielistä puhutaan peruskoulun äidinkielen tai historian tunneilla. Hän sanoi vasta nyt ymmärtävänsä Suomen kielellistä kulttuurihistoriaa ja kokevansa ärtymystä siitä, kuinka epäoikeudenmukaisesti Suomessa on toimittu kielivähemmistöjä kohtaan. Kielitietoisuuden ja kulttuurihistoriallisen ymmärryksen lisääminen on siis tärkeä osa äidinkielen opetusta.