Energiayhtiö Helen on käynnistänyt ydinenergiaohjelman. Ohjelman tavoitteena on rakentaa ydinvoimalaitos (nk. pienydinvoimala) Helsinkiin. Pienydinvoimala on tavallista ydinvoimalaa pienempi energiantuotantolaitos, jolla voidaan tuottaa tasaisesti lämpöä, tai sähköä lämmön ohella.
Helen ja Helsingin kaupunki ovat sitoutuneet ilmastotavoitteisiin ja polttamiseen perustuvan energiantuotannon päättämiseen. Ydinvoimaa halutaan tutkia mahdollisena ratkaisuna, sillä se tuottaa energiaa ilman hiilidioksidipäästöjä ja kustannustehokkaasti.
Miten hanke etenee
Matka ydinvoimalaitoksen toteutukseen on pitkä ja sen varrella on useita vaiheita. Vuonna 2025 käynnistyy ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa tutkitaan, onko kolmeen vaihtoehtoiseen paikkaan mahdollista sijoittaa ydinvoimalaa. Hankkeessa selvitetään tarkemmin Salmisaaren ja Vuosaaren voimalaitosalueilla sekä Östersundomissa sijaitsevan Norrbergetin soveltuvuutta laitospaikoiksi.
Varsinaiset laitospaikkaa koskevat päätökset tehdään tulevina vuosina ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja muiden selvitysten perusteella. Hankkeen toteuttaminen edellyttää kaavoitusta ja erilaisia lupamenettelyjä. Työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa luvan pienydinvoimalan rakentamiselle sen jälkeen, kun ympäristövaikutusten arviointi on tehty, Helsingin kaupunki on kaavoittanut alueen ja Säteilyturvakeskus on hyväksynyt hankkeen.
Asukkaat voivat osallistua keskusteluun ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä ja kaavoituksen aikana.
Osallistu keskusteluun ydinvoimasta
Helsingin kaupunki järjestää yhteistyössä Helenin kanssa ydinenergiaa koskevan keskustelutilaisuuden keskustakirjasto Oodin Maijansalissa 20. marraskuuta klo 17 alkaen. Lue lisää tilaisuudesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . Paikalle mahtuu noin 100 henkilöä, minkä lisäksi tilaisuutta voi seurata reaaliajassa osoitteessa helsinkikanava.fi. Tilaisuuden tallenne tuodaan verkkoon jälkikäteen katsottavaksi.
Keskustelua ydinvoimasta voi käydä myös verkkosivulla kerrokantasi.hel.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . Kerro kantasi -sivulle annettu palaute hyödynnetään laitospaikkojen arvioinnissa. Kysely on auki 7. joulukuuta asti.
Kysymykset ja vastaukset
Olemme koonneet vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin ydinvoimasta. Lue lisää otsikoiden alta.
Miksi Helsinkiin suunnitellaan pienydinvoimaa?
Helenin tavoitteena on luopua polttamisesta energiantuotannossa vuoteen 2040 mennessä ja sen saavuttamiseksi Helen selvittää pienydinvoimalan rakentamista. Helsingin kaupunkistrategiassa 2025-2029 todetaan, että kaupunki varautuu pienydinvoimatuotannon mahdolliseen sijoittamiseen Helsinkiin. Sen toteuttamisen edellytyksiä on nyt lähdetty tutkimaan.
Kuka tekee päätökset pienydinvoimalasta?
Helsingin kaupunki päättää kaavoituksesta. Luvista päättää Säteilyturvakeskus (STUK) sekä osin myös Helsingin kaupunki. Ydinvoiman rakentamiseen tarvitaan myös kansallisen tason periaatelupaa, josta päätöksen tekee nykylainsäädännön mukaan eduskunta. Helen tekee päätöksen rakentamisesta.
Miten pienydinvoimala eroaa ns. tavallisesta ydinvoimalasta?
Pienydinvoimasta ei ole olemassa virallisia määritelmiä. Käytännössä se tarkoittaa kooltaan tai teholtaan tavanomaista ydinvoimalaitosta pienempää laitosta. Helenin hankkeessa laitos perustuisi samaan teknologiaan, joka on käytössä Loviisassa ja Olkiluodossa. Pienydinvoimalan rakentamisessa voidaan hyödyntää standardoituja ja sarjatuotettuja elementtejä.
Kuinka paljon pienydinvoimala maksaa? Kuka sen maksaa?
Lopullinen hinta riippuu laitoskonseptista, liiketoimintamallista sekä osittain myös laitospaikasta. Helen rahoittaa hankkeen.
Kuka Helenin pienydinvoimalan rakentaisi?
Helen tekee päätöksen laitostoimittajasta kilpailutuksen pohjalta. Tällä hetkellä tarkastelussa on kymmenkunta länsimaista toimittajavaihtoehtoa.
Kuinka kauan rakentaminen kestää? Milloin pienydinvoimala olisi toiminnassa?
Rakentamisen kesto riippuu valittavasta laitosmallista, mutta se vie arviolta useamman vuoden. Laitos voisi olla toiminnassa aikaisintaan 2030-luvun puolivälissä.
Millaisia vaikutuksia pienydinvoimalan toiminnalla ja rakentamisella on?
Pienydinvoimalan toiminnalla voi olla myönteisiä vaikutuksia energiahuoltovarmuuteen ja energian hintapiikkien tasaamiseen. Itse laitoksen toiminnalla ei ole käytännön vaikutuksia ihmisten arkeen. Rakennusvaiheessa työmaalta voi kantautua melua ja lähialueella esiintyä enemmän raskasta liikennettä. Muut vaikutukset voivat liittyä voimalaitoksen tarvitsemiin liikenneyhteyksiin, sähköverkon ja muun infrastruktuurin rakentamiseen sekä rajoituksiin laitoksen suojavyöhykkeellä.
Ydinvoimalan rakentamisen ympäristövaikutukset arvioidaan erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä sekä hankkeen kaavoituksen yhteydessä. Hyväksyttävät ympäristövaikutukset ovat edellytys hankkeen kaavojen hyväksymiselle ja lupien saamiselle.
Mihin pienydinvoimala sijoittuisi?
Hankkeessa tutkitaan kolmen eri sijoituspaikan soveltuvuutta pienydinlaitoksen rakentamiseen. Paikat sijaitsevat Salmisaaren ja Vuosaaren nykyisillä voimalaitosalueilla sekä Norrbergetin alueella Östersundomissa. Laitospaikkavaihtoehdot ovat Norrbergetia lukuun ottamatta valmiiksi energiantuotannon käytössä ja Helenin hallinnoimia.
Kuka päättää pienydinvoimalan paikan?
Mahdollinen sijoituspaikka ratkaistaan yleis- ja asemakaavoituksessa. Kaavoista päättää Helsingin kaupunginvaltuusto.
Kuinka paljon tilaa pienydinvoimala vie?
Tarvittava tila riippuu voimalan koosta ja tyypistä. Lisäksi tilaa tarvitaan liikenneyhteyksiä, sähkönsiirtoa ja muuta infraa varten.
Onko ydinvoimalan lähellä asuminen turvallista?
Ydinvoimalan lähellä voi asua. Suomessa on asutusta myös suurempien ydinvoimalaitosten läheisyydessä. Alueen kaavoittaminen ydinvoimalaa varten edellyttää, että viranomaiset, kuten säteilyturvakeskus ja pelastuslaitos, ovat todenneet sijainnin olevan turvallinen läheisille asuinalueille. Luvan ydinvoimalan rakentamiselle myöntää Säteilyturvakeskus, jonka arvio perustuu mittavaan selvitystyöhön.
Millaista ydinjätettä laitoksesta syntyy? Minne ydinvoimajäte sijoitetaan?
Pieni osa jätteestä on voimakkaasti säteilevää, korkea-aktiivista ydinpolttoainetta. Se sijoitetaan todennäköisesti tätä varten rakennettavaan loppusijoituslaitokseen Suomen kallioperään. Lisäksi laitos tuottaa keski- ja matala-aktiivista ydinjätettä. Loppusijoitus- ja välivarastointiratkaisut tehdään myöhemmin ydinenergialain mukaisesti.
Kuinka paljon sähköä ja lämpöä pienydinvoimala tuottaa?
Se riippuu valittavasta laitoskonseptista, mutta Helenin arvio on, että laitoksella voisi tuottaa jopa puolet Helsingin tarvitsemasta lämmöstä koko talven läpi.
Miten pienydinvoimala vaikuttaa sähkön omavaraisuuteen?
Mikäli laitos tuottaa sekä sähköä että lämpöä, sen vaikutus sähkön omavaraisuuteen on koko Suomen kannalta merkittävä. Helsingissä tehon tarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan viimeistään ensi vuosikymmenen alkupuolella. Tämä edellyttää joko siirtoyhteyksien voimakasta kasvattamista tai sähköntuotannon merkittävää lisäämistä Helsingin alueella, sillä tällä hetkellä sähkö tuotetaan valtaosin länsirannikolla, eikä sen siirtäminen Helsingin tarvitsemissa määrin ole helppoa tai kaikilta osin edes mahdollista.
