Liikkuvat-verkosto

Miten helsinkiläiset ikääntyneet voivat, missä he asuvat ja miten he liikkuvat? Entä ketkä jäävät palveluiden ulkopuolelle – ja miksi?

Tilaisuudessa syvennyttiin helsinkiläisten ikääntyneiden arkeen tilastotiedon, tutkimusten ja ammattilaisten keräämän ilmiötiedon avulla. Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ikääntyneistä sekä tukea monipuolisempien ja saavutettavampien palveluiden kehittämistä Helsingissä.

Puheenvuoron pitäjinä tilaisuudessa toimivat Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Tommi Sulander kaupunkitietopalvelusta, erityissuunnittelija Elisa Kaaja Liikkumisen edistämisen yksiköstä sekä sosiaali- ja terveystoimialalta palveluneuvoja Juha Ristimäki, johtava sosiaalityöntekijä Heidi Pietilä ja erityissosiaalityöntekijä Eija Kaskiharju.

Tilaisuuden työpajaosuudessa keskityimme erityisesti liikkumisen, kulttuurin ja vapaaehtoistoiminnan rooliin ja mahdollisuuksiin helsinkiläisten ikääntyneiden osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä hyvinvointierojen kaventamisessa.

Malmilla toteutettiin vuoden 2024 aikana ikääntyneiden liikkumisen kaupunkiyhteinen projekti. Yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa tehtiin kattavasti ja myös ikääntyneet ovat antaneet panostaan. Projekti vietiin läpi noudattaen Harvard-Bloombergin PDIA-prosessia. Aktiivinen toiminta Malmilla sai ikäihmisiä liikkeelle. Ikääntyneiden kävijämäärät esimerkiksi Syystien palvelukeskuksessa, Urheiluhallien Malmin toimipisteessä ja Malmitalossa kasvoivat selvästi.

Vuoden päätapahtuma oli joulukuussa Malmitalossa järjestetty Seniorien palvelutori sekä sitä seurannut tapahtumaviikko. Palvelutoriin osallistui yli 20 näytteilleasettajaa, työpajan pitäjää ja esiintyjää. Päivän aikana kävijöitä oli 2 200. Malmi-projekti osoittaa, että alueellista yhteistyötä systemaattisesti tiivistämällä voidaan saavuttaa vaikuttavuutta.

Miltä näyttäisi Helsinki, jossa jokainen saa ikääntyä arvokkaasti ja turvallisesti? Miltä näyttäisi Helsinki, jossa kaikkien olisi helppo liikkua, osallistua sekä elää merkityksellistä elämää? Miten rakennamme Helsinkiä, jossa ikääntyminen on voimavara eikä haaste?

Liikkuvat-verkoston Opitaan yhdessä -tilaisuudessa 5.11. klo 9–11.30 perehdyimme ikäystävällisyyden käsitteeseen sekä merkitykseen niin arjessa, palveluissa kuin päätöksenteossa. Tilaisuudessa pääsimme syventymään, miksi ikäystävällisyyden käsite on syntynyt ja mitä sillä itse asiassa tarkoitetaan. Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoron pitivät Ikäinstituutin tutkijat Erja Rappe ja Jere Rajaniemi. Tilaisuuden työpajaosuudessa keskusteltiin yhdessä ikäystävällisyydestä liikkumisen, liikunta- ja kulttuuripalveluiden sekä vapaaehtoistoiminnan näkökulmista.

Opitaan yhdessä -tapaamisen teemana oli 6.3.2024 Tulevaisuuden ennakointi. Mitä ennakointi ja tulevaisuusajattelu on? Miksi ennakointia tehdään ja miten? Opitaan yhdessä -tilaisuudessa oli  kaksi alustajaa: Anyara Wise Kansalaisareenasta kertoi ennakointityöstä ja menetelmistä sekä siitä, miksi tulevaisuusajattelu on relevanttia myös vapaaehtoistoiminnassa. Maria Mäkinen Helsingin SOTEPE-toimialan strategisen hankinnan palveluista avasi ikääntyneiden palveluita koskevaa ennakointityötä.  Alustuksen aikana kuultiin mm. siitä, mitä menetelmiä ennakoinnissa käytettiin. Alustusten yhteenvedon navigoi Inari Penttilä Helsingin kaupungin KUVA-toimialan kehittämisyksiköstä.

Yksinäisyys on henkilökohtainen ja vaikeasti määriteltävä kokemus. Yksin asuva ja itsekseen viihtyvä ihminen voi tuntea elämänsä hyvinkin mielekkääksi, kun taas toinen tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi vaikka sosiaalisia kontakteja olisi runsaasti. Opitaan yhdessä -tilaisuuden alusti Elisa Tiilikainen apulaisprofessori, dosentti, VTT. Paneuduimme tarkemmin yksinäisyyden määritelmiin sekä siihen, mitä näkökulmia yksinäisyyden lievittämiseen liittyvissä ratkaisukeinoissa tulee tarkastella.

Alustusten jälkeen oli työpaja, jossa tehtiin yhdessä näkyväksi, mitä ikääntyneiden yksinäisyyteen liittyviä haasteita eri toimijat tällä hetkellä ratkovat. Tavoitteena oli käynnistää yhteisen ymmärryksen rakentaminen siitä, mitä jo teemme ja mitä kukaan toimija ei tee.  Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on vahvistaa entisestään yhteistyötä yksinäisten ikääntyneiden tavoittamiseksi ja mielekkään tekemisen löytämiseksi.
 

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi palvelujen laatusuosituksen vuosille 2024–2027. Suosituksen tavoitteena on turvata hyvä ikääntyminen ja vaikuttavat palvelut ikäystävällisessä yhteiskunnassa.

Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjille ja johtajille. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat voivat hyödyntää suositusta omassa toiminnassaan.

Opitaan yhdessä -tilaisuuden alusti erityisasiantuntija Seija Viljamaa Sosiaali- ja terveysministeriön yhteisöt ja toimintakyky -osaston toimintakyky-yksiköstä. Työpajassa pohdittiin yhdessä, miten laatusuositukset näkyvät omassa työssä ja organisaation toiminnassa. Mitä suosituksiin nostettua jo toteutamme? Miten voisimme hyödyntää suosituksia?
 

Liikkuvat-verkoston tilaisuuksissa on noussut esiin, että ikääntyneitä helsinkiläisiä koskevaa ilmiötietoa ei kerätä ja hyödynnetä systemaattisesti. Tilaisuudessa kuultiin kaksi konkreettista esimerkkiä ja työpajassa pohdittiin yhdessä, mitä tiedämme aiheesta ja mitä voisimme yhdessä tehdä.

Tiina Flink ja Juha Ristimäki alustivat Seniori-infon sosiaalisesta raportoinnista, miten ja mitä tietoa Seniori-info kerää sekä, miten tiimi hyödyntää ilmiötietoa.

Tiina Nurmi kertoi helsinkiläisistä nuoriin liittyvän ilmiötiedon keruun mallista. Miten tietoa kerätään ja mihin sitä hyödynnetään?

Työpajassa syvennyttiin paikalla olevien toimijoiden toimintamalleihin ja pohdittiin mahdollisuuksia parantaa ilmiötiedon valumista oikeisiin suuntiin.