Ikääntyneiden määrä kasvaa, minkä vuoksi on yhä tärkeämpää tunnistaa palvelujen ja tuen tarve riittävän varhain. Palvelutarpeen arviointi on lakisääteinen arviointimenetelmä, jonka avulla selvitetään ikääntyneen henkilön toimintakykyä, voimavaroja ja arjessa selviytymistä. Sen avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi yksinäisyyteen, lääkityksen hallintaan ja päivittäiseen toimintakykyyn liittyviä haasteita sekä suunnitella asiakkaalle sopivat palvelut.
Helsingissä yksinäisyys on muuta Uuttamaata harvinaisempaa
Kaupunginkanslian tarkastelu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2024 kokoamiin, 75 vuotta täyttäneiden uusimaalaisten asiakas- ja palveluohjauksen arviointeihin (RAI). Tietojen mukaan hieman yli 60 prosenttia Helsingin ikääntyneistä asuu yksin. Myös muilla Uudenmaan hyvinvointialueilla yksinasuminen on yleistä. Helsingissä yksinäisyyttä kokee noin viidennes arvioiduista asiakkaista, kun esimerkiksi Itä-Uudellamaalla osuus on noin kolmannes.
Eroihin voivat vaikuttaa muun muassa alueiden palvelurakenne, väestörakenne sekä mahdollisuudet osallistua sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintaan. Myös Helsingissä yksinäisyys on kuitenkin merkittävä hyvinvoinnin haaste, joka korostaa varhaisen tunnistamisen ja oikea-aikaisen tuen merkitystä.
Arjen sujuminen vaatii monilla tukea
Arviointien mukaan Helsingissä noin kolme neljästä arvioidusta tarvitsee apua lääkityksestä suoriutumisessa, ja noin 80 prosentilla on vaikeuksia raha-asioiden hoitamisessa. Myös muilla Uudenmaan hyvinvointialueilla nämä haasteet ovat yleisiä. Sekä lääkityksestä suoriutuminen että raha-asioiden hoitaminen ovat keskeisiä turvallisen ja itsenäisen kotona asumisen kannalta.
Arviointitieto tukee palvelujen kehittämistä
Arvioinneista saatava tieto auttaa ammattilaisia kohdentamaan palveluja asiakkaiden todellisten tarpeiden mukaan. Samalla se tukee tiedolla johtamista ja palvelujen kehittämistä sekä mahdollistaa alueellisten erojen seurannan.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tekemien palvelutarpeen arviointien tulokset osoittavat, että pitkäjänteinen kehittämistyö on tuottanut tulosta. Vuoden 2025 katsauksen mukaan Helsingin tulokset ovat aiempaa paremmat ja monilta osin valtakunnallista keskiarvoa suotuisammat.
Jatkossa arviointitietoa voidaan hyödyntää entistä laajemmin myös esimerkiksi muistioireiden, kaatumisriskin, ravitsemuksen ja mielialan seurannassa. Näin voidaan entistä paremmin tukea ikääntyneiden hyvinvointia ja mahdollisuuksia asua turvallisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.