
Mansikoiden jäljitettävyyttä selvitettiin laboratorioanalyysillä sekä kyltti- ja pakkausmerkinnöistä ja asiakirjoista
Elintarvikelain mukaan elintarvikealan toimijan on huolehdittava siitä, että elintarvikkeet tai niistä annettavat tiedot eivät johda kuluttajaa harhaan. Lainsäädännössä on määritelty, mitkä tiedot on oltava kuljetuslaatikossa, myyntipakkauksissa ja irtomyynnin yhteydessä olevassa myyntikyltissä. Tietojen on oltava yhdistettävissä myös mansikoiden mukana kulkeviin kaupallisiin asiakirjoihin.
Näytteitä otettiin 17 kappaletta neljänä eri päivänä 20.6.−20.7.2024 eri puolilla Helsinkiä olevista eri toimijoiden marjanmyyntipisteistä. Ruokaviraston laboratoriossa mansikan soluneste eristettiin ja nesteestä analysoitiin hapen ja vedyn isotooppisuhteet. Laboratorioanalyysissa saatuja tuloksia verrattiin tietokantaan, johon on kerätty tiedot suomalaisten mansikoiden isotooppisuhteista. Näytteiden analyysitulokset olivat tyypillisiä suomalaiselle mansikalle lukuun ottamatta yhtä näytettä.
Mansikkalaatikko ja asiakirja olivat yhdistettävissä erätunnuksen avulla eli jäljitettävyys oli kunnossa 71 prosentissa tarkastetuista myyntipisteistä, kun asiaa tarkastellaan jäljitettävyyden minimivaatimusten kautta. Jäljitettävyys oli tällä tavoin tarkastettuna kunnossa myös sen mansikkanäytteen osalta, joka laboratoriotestissä osoittautui ei-suomalaiseksi. Tämän vuoksi myös näytteenottoa on hyödyllistä käyttää valvonnassa sen varmistamiseksi, että toimija antaa kuluttajalle oikeaa tietoa mansikan alkuperästä.
Alkuperältään poikkeavaksi osoittautuneiden näytteiden määrä on pysynyt samana verrattuna vuonna 2018 tehtyyn vastaavaan selvitykseen. Kylttimerkinnöissä ja jäljitettävyysasiakirjoissa oli edelleen puutteita. Laatikoiden pakkausmerkinnät olivat pääsääntöisesti kunnossa. Pakkaajan tiedot oli merkitty kaikkiin ja erätunnus melkein kaikkiin laatikoihin.
Mansikkalaatikoiden tyhjentäminen myyntilaariin sekä kuljetuslaatikoiden hävittäminen ja uudelleen käyttö aiheuttaa haasteita alkuperän ja jäljitettävyyden tarkastamiseen. Marjanmyyntipisteiden kausityöntekijöillä on myös merkittävä rooli jäljitettävyyden säilyttämisessä, sillä usein he tekevät myyntikyltit ja kaatavat irtomansikat myyntitiskiin. Toimijan on perehdytettävä jokainen myyntipisteen työntekijä jäljitettävyyteen osana omavalvontaan perehdytystä.
Isotooppien tutkimiseen perustuvaa laboratorioanalyysia käytetään yhtenä valvonnan menetelmänä myös tulevaisuudessa, erityisesti, jos herää epäily isomman erän alkuperästä. Yhdistettynä elintarvikkeista annettavien tietojen, pakkausmerkintöjen ja jäljitettävyysasiakirjojen tarkastamiseen sen avulla voidaan paljastaa alkuperämaaväärennöksiä ja kuluttajan harhaanjohtamista, jotka voivat olla petoksellista toimintaa. Suuressa mittakaavassa tällaisella toiminnalla on merkittävä vaikutus myös siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn ja toisaalta rehellisesti toimivien yrittäjien toimeentuloon.