Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen Pako-tiimi on erikoistunut paperittomien ja kotoutujien terveydenhuoltoon. Tiivis yhteistyö sosiaalipuolen ammattilaisten kanssa takaa saumattoman ja vaikuttavan palvelun.
Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen ensimmäisessä kerroksessa terveydenhoitaja Tadeja Munyui pitää joka arkiaamu paperittomien walk in -vastaanottoa. Vastaanotolla Tadeja arvioi jokaisen asiakkaan tilanteen, tarkastaa rokotukset, pohtii millaisesta hoidosta asiakas hyötyisi ja ohjaa hänet sopivaan jatkohoitoon. Kohtaamisissa ovat läsnä myös sosiaaliset kysymykset, kuten millainen tilanne asiakkaalla on arjessa.
–Tärkeää on antaa asiakkaalle mahdollisuus kertoa omasta tilanteesta, jonka jälkeen tavoitteenani on tarjota ratkaisuja, kertoo Tadeja.
Useimmat Tadejan kohtaamat paperittomat eivät tiedä, onko heillä oikeutta terveydenhuoltoon Suomessa. Tästä syystä moni heistä jää odottamaan terveydellisten ja sosiaalisten haasteiden kanssa pitkään ennen kuin uskaltaa hakea apua.
Jos asiakkaan tilanne vaatii lääkärin arviota, Tadeja varaa asiakkaalle ajan paperittomien omalääkäri Moona Merikalliolta. Tarvittaessa vastaanotolle varataan myös tulkki.
Moonan kokemuksen mukaan useimpien paperittomien terveysongelmat ovat lääketieteellisesti melko helposti ratkaistavissa, mutta asiakkaiden taustat ja elämäntilanne tuovat vastaanottotyöhön omanlaiset haasteet.
– Asiakkaittemme tarinat ovat usein raskaita ja elämäntilanne on hankala. Lääkärinä pitää olla erityistä herkkyyttä kuulla asiakasta ja olla kärsivällinen avunannossa, sanoo Moona.
Lääkärinä pitää olla erityistä herkkyyttä kuulla asiakasta.
Mitä tulee palvelujärjestelmässä navigoimiseen, paperittomien tilanne on monella tapaa erilainen kuin koko ikänsä Suomessa asuneella ja suomalaisten sote-palvelujen piirissä kasvaneella henkilöllä. Tästä syystä ammattilaisten pitää osata kysyä monia sellaisia kysymyksiä, mitä niin kutsutussa ”normaalissa” terveysasematyössä ei ole tarpeen kysyä.
– Asiakkailta pitää varmistaa paljon erilaisia asioita ja ohjata esimerkiksi siinä, miten toimia lääkärikäynnin jälkeen, kertoo Moona.
Pako-tiimi sai alkunsa vuonna 2019 alkaneesta pakolaisterveydenhuollon pilottihankkeesta, jossa kehitettiin kotoutujien terveyspalveluita. Kahden hankevuoden jälkeen kotoutujien terveyspalvelut vakiintuivat osaksi Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen toimintaa ja samaan aikaan Kalasatamassa aloitettiin myös paperittomien terveyspalvelut. Nykymuodossaan Pako-tiimi on toiminut viisi vuotta.
Meitä yhdistää se, että haluamme nähdä ihmisten tilanteet laajemmin kuin heidän yksittäiset terveyshaasteensa.
– Hankkeessa kehitimme kotoutujien palveluprosesseja, kuten asiakkaaksi tuloa. Tarkastelimme, miten kyseisen asiakasryhmän terveyttä on aiemmin hoidettu ja miten moniammatillinen yhteistyö on järjestetty. Lopulta kehitystyön pohjalta loimme uuden palvelumallin, kertoo Pako-tiimissä hankeajoista asti työskennellyt lääkäri Valentina Oroza.
Viisihenkiseen Pako-tiimiin kuuluu paperittomien lääkäri Moonan ja terveydenhoitaja Tadejan sekä kotoutujien lääkäri Valentinan lisäksi vielä kotoutujien terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Potilastyön lisäksi Pako-tiimiläisten tehtävänä on kouluttaa ja tarjota konsultaatiota paperittomien ja kotoutujien terveydenhuoltoon liittyen kaikille Helsingin terveysasemien ammattilaisille ja muille toimijoille, kuten järjestöille.
– Koen, että työntekijöittemme osaaminen näiden asiakasryhmien kohtaamisessa on kasvanut Pako-tiimin työn myötä, mikä on hieno asia, kertoo Moona.
Valentina toimii omalääkärinä kotoutujille, jotka tarvitsevat paljon erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Useimmilla Valentinan potilailla on monia perussairauksia, joiden hoito ei ole ollut kunnossa. Kukin potilas käy Valentinan vastaanotolla korkeintaan vuoden ajan, jonka aikana on tavoitteena saavuttaa hoitotasapaino.
– Aika paljon vuodessa ehdimme tehdä. Voimme saada esimerkiksi pitkään vaivanneen verenpainetaudin tai diabeteksen tasapainoon. Joskus auttaa lyhyempikin hoitojakso, kertoo Valentina.
Työssäni on vahvasti läsnä voimaannuttamisen ajatus.
Monet Valentinan potilaista ovat hakeneet ennen hänen vastaanotolleen tuloa apua lukuisia kertoja. Kuitenkin kielitaidottomuus, heikot digitaidot tai palvelujärjestelmässä toimimisen hankaluudet ovat johtaneet siihen, ettei asiakas ole yrityksistä huolimatta saanut tarvitsemaansa apua.
– Minulle potilaat päätyvät usein sosiaalityöntekijöiden kautta. Silloin otan kokonaisvastuun heidän terveysasioistaan ja hoitopolku on näin yksinkertaisempi myös asiakkaan näkökulmasta.
Myös kotoutujien lääkärinä työhön liittyy vahvasti pedagoginen puoli. Valentinan työn tavoitteena on, että asiakas oppii selviytymään itsenäisesti.
– Pyrin siihen, että potilaani oppivat hahmottamaan, millaisista asioista heidän hoitotasapainonsa koostuu ja miten he voivat toimia oman terveytensä edistämiseksi. Työssäni on vahvasti läsnä voimaannuttamisen ajatus, sanoo Valentina.