Kouluikäisen lapsen tulisi liikkua joka päivä ainakin tunnin verran. Liikkuminen voi jakautua useaan eri pätkään pitkin päivää. Tärkeintä on, lapsi liikkuu itselleen mieluisalla tavalla, monipuolisesti ja ympäri vuoden.
Harrastus tuo lapsen elämään ystäviä ja hyvinvointia, ja opettaa vastuunkantoa ja sinnikkyyttä. Jos lapsesi harrastaa paljon, muista varmistaa, että hän ehtii myös palautua.
Tue lapsen itsenäistymistä ikätasoisesti. Anna lapsellesi uusia vastuita ja vapauksia, mutta pysy silti perheen aikuisena: koululaisen itsenäistymisellä ei ole vielä kiirettä.
Voitte ajoittaa lapsen ensimmäisen puhelimen hankintaa noin 7–12 ikävuoden tienoille. Keskustelkaa yhdessä ennen hankintaa puhelimen käyttötarkoituksesta ja käytön rajoista.
Netti ja pelit ovat osa lasten arkipäivää. Ole siis avoimen kiinnostunut lapsen käyttämistä peli- ja medialaitteista sekä lapsen niiden kautta kuluttamista sisällöistä.
Selkeät ohjeet ja kannustus auttavat lasta keskittymään koulussa. Keskittymisen kanssa ponnisteleva lapsi ei tarvitse diagnoosia saadakseen tukea.
Jokaisella peruskoululaisella on oikeus saada tukea oppimiseensa. Jos lapsellasi on haasteita omaksua koulussa vaadittavia taitoja ja tietoja, voitte etsiä koulun kanssa yhteistyössä sopivia keinoja tukea lapsen opintoja.
Selvitä syy lapsen poissaoloihin ja hae tarvittaessa tukea lapsellesi tilanteen ratkaisemiseksi. Koulunkäynnin varmistaminen on sinun vastuusi vanhempana.
